Suomi on terveellisen ravitsemuksen edelläkävijämaa, joka voisi hyödyntää lähimarkkinoiden kasvumahdolliset paljon nykyistä tehokkaammin.
Kaikkien on syötävä. Kotimainen elintarviketeollisuus koskettaa jokaista suomalaista päivittäin, ja maan neljänneksi suurin toimiala työllistää suoraan 35.000 henkilöä ja välillisesti lisäksi 65.000 henkilöä. Suomalaisen elintarvikealan pitäisi kuitenkin kyetä viemään osaamistaan myös kotimaan rajojen ulkopuolelle. Tähän saakka kansainvälinen kasvu on jäänyt lähes pelkästään suurimpien yritysten harteille.
”Suomessa on kansainvälisesti vahvaa osaamista uusien tuotteiden ja niiden valmistusprosessien kehittämisessä. Erityisesti mikrobi- sekä ravitsemusosaaminen ovat aivan maailman huippua. Isot elintarvikealan yritykset ovat jo kansainvälistyneet ja raivanneet tietä pk-yrityksille. Myös kaupan nopea kansainvälistyminen antaa suomalaisyrityksille entistä paremmat mahdollisuudet päästä mukaan kansainvälisiin jakeluketjuihin – mutta vain, jos tuotteet ovat riittävän kilpailukykyisiä”, arvioi Tekesin toimialajohtaja Ari Grönroos.
Tekes valmistelee parhaillaan uutta ohjelmaa, jossa pyritään luomaan edellytyksiä pk-yritysten kasvulle kansainvälisille markkinoille.
”Pk-yritykset kykenevät vastaamaan kasvavaan haasteisiin vain erikoistumalla tai tekemällä yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Yhteistyö isojen yritysten kanssa edellyttää molemminpuolista hyötyä: pk-yrityksen pitää tarjota isolle yritykselle sellaista osaamista, jota kumppanilla ei ole ja jota sen ei kannata itse hankkia. On voitava tarjota tuoteominaisuuksia, joilla on kysyntää ja tuotettava ne kustannustehokkailla tuotanto- ja liiketoimintaprosesseilla”, Grönroos kertoo valmisteltavan ohjelman tavoitteista – ja tähdentää, että ohjelma käynnistyy vain, jos elintarvikealan pk-yritysten kentässä on riittävän laajamittainen halu kehittää omaa toimintaa ja verkostoituneempaa yrityskulttuuria.
Terveyttä edistävä ravinto on suomalaisten valtti
”Ravinnon ja terveyden välillä vallitsee selkeä yhteys: väestön ikääntymisen myötä terveydenhuollon menot ovat lisääntymässä voimakkaasti, ja elintarviketeollisuus voi osaltaan olla hillitsemässä tätä kehitystä terveyttä edistävien elintarvikkeiden kautta”, Grönroos muistuttaa.
Lihavuus ja siihen liittyvät krooniset sairaudet ovat polttava ongelma kaikissa teollisuusmaissa. Ruokavaliolla on merkittävä vaikutus muun muassa aikuisiän diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn, ja siksi ruoan ja hyvinvoinnin liitto kiinnostaa yhä useampia.
Elintarviketeollisuuden kannattaa käyttää tämä tilaisuus esimerkiksi lääke- ja diagnostiikkateollisuuden kanssa. Suunnitteilla olevan terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymän pitäisi osaltaan vauhdittaa toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Koordinoitu, pitkäjänteinen kehitystyö voi luoda uutta kysyntää: hyvä esimerkki on suomalaisyritysten gluteenittomien tuotteiden tarjonta, jolla on suora yhteys diagnostiikkateollisuuden keliakiatesteihin. Lääketeollisuudessa kiinnitetään nykyisin yhä enemmän huomiota yksilölliseen lääkehoitoon – yksilöllinen ravinto on luonnollista jatkoa samalle kehitykselle.
”Terveyttä edistäville elintarvikkeille on nyt vahva kuluttajatarve, ja niiden valmistajilla on erinomaiset edellytykset kasvaa kotimarkkinoiden ulkopuolelle. Tekes tekee parhaansa auttaakseen yrityksiä hyödyntämään tämän kasvumahdollisuuden”, kertoo Ari Grönroos.
Viime kesänä Tekesissä käynnistettiin teemakokonaisuus, jossa tavoitteena on erityisesti painonhallintaa edistävien yritysten kansainvälistyminen. Painonhallintateemassa lisätään kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä suomalaisissa elintarvikeyrityksissä ja luodaan verkostoja liiketoiminnan kehittämisen tueksi.
Kasvu haettava lähimarkkinoilta
”Elintarvikkeiden kulutus ei Suomessa juurikaan kasva, ja samaan aikaan elintarvikkeiden tuonti lisääntyy jatkuvasti. Tämän vuoksi suomalaisella elintarviketeollisuudella on kaksi kasvuvaihtoehtoa: jalostusarvon nostaminen tai markkina-alueen laajentaminen.”
Monilla elintarviketuotteilla on lyhyt säilymisaika, minkä takia tuotteen valmistus- ja kulutuspaikan välisen etäisyyden on oltava kohtuullinen. Grönroosin mielestä Suomen lähimarkkinat ovatkin suomalaisyrityksille järkevin kasvusuunta.
”Lähimarkkinoilla on riittävästi kasvupotentiaalia. Pelkästään Itämeren alueella asuu moninkertainen määrä ihmisiä suomalaisiin verrattuna. Etäisyydet alueella ovat kuitenkin kohtuulliset ja mahdollistavat usein jopa suoran tuoteviennin. Liian suuren markkina-alueen elintarvikkeita ei kannata tuottaa Suomessa pelkästään tuotannon ympäristökuormituksenkaan takia. Globaalisti kiinnostavien menestystuotteiden tuotannon voi lisensioida kaukaisemmille markkinoille.”
Kansainvälistymissuunnitelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakastuntemukseen. Makutottumukset ovat vahvasti kansallisia, ja siksi vientituotteita on kyettävä räätälöimään kohdemarkkinan mukaan. Asiakastarpeen tuntemus ja muutosten ennakointi tulee jatkossa olemaan keskeisessä osassa elintarvikeyritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, Grönroos ennakoi.
Haastattelun kirjoittaja on Soili Helminen Tekesistä.
www.tekes.fi/elintarviketeollisuus
www.tekes.fi/painonhallinta