Matkailijan kannattaa perehtyä hygieniaan ennen raakojen kananmunien ja kalojen syömistä. Kananmunien syöminen raakana on turvallista, mutta vain Suomessa ja Ruotsissa. Kaloista vähäriskisin raakana syötäväksi on tuore, kotimainen, luonnonvarainen tai kasvatettu merikala.

Pohjoismaiden ulkopuolella kananmunissa esiintyy yleisesti salmonellaa, muistuttaa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kesäreissulle lähtijää. Suomessa kansallinen salmonellavalvontaohjelma pitää salmonellan esiintyvyyden kotimaisissa kananmunissa lähes nollassa, kertoo ylitarkastaja Taina Niskanen Evirasta.

- Matkustaessasi Pohjoismaiden ulkopuolella älä syö raakaa kananmunaa, ei edes puolikypsiä keitettyjä munia, paistettuja munia ”häränsilmällä” tai munakkaita joissa löysä sisus, Niskanen vinkkaa.

Salmonella tuhoutuu kananmunasta vasta kunnollisella kuumennuksella, joka tarkoittaa sitä, että keltuainen on täysin kypsä. Suomessa esiintyy vuosittain noin 2 000 salmonellatapausta, joista yli 90 prosenttia tuodaan ulkomaan matkojen tuliaisina.

Raaka kala ei ilmoita tartunnasta

Monen kesäkohteen erikoisherkkuja ovat graavikala, kylmäsavustettu kala, sushi tai mäti. Kala on useimmiten turvallista syötävää myös raakana, jos se on tuoretta, käsitelty oikein ja säilytetty kylmässä.

Kun kala vanhenee tai pilaantuu, sen huomaa helposti aistinvaraisesti. Kuitenkin kalan ja kalatuotteiden turvallisuuteen vaikuttaa paljon niiden alkuperä, valmistustapa ja pakkausmenetelmä sekä kuka kalan syö.

- Ruokamyrkytyksiä raa’an kalan välityksellä aiheuttavat bakteerit, virukset ja loiset, jotka eivät aiheuta kalaan mitään aistinvaraisia muutoksia. Kuluttaja ei siis voi millään tavalla havaita niitä tuotteesta, Niskanen varoittaa.

Bakteereista raakaan kalaan liittyvät Listeria ja vibriot. Listeriaa voi löytyä vakuumipakatuista kalatuotteista, kuten graavi- ja kylmäsavukaloista. Prosessi ei tuhoa listeriaa, joka voi alkaa lisääntyä kylmäsäilytyksen aikana. Siksi vakuumipakattuja kalatuotteita ei suositella raskaana oleville tai henkilöille, joiden immuunipuolustus on heikko.

Vibriot ovat riski kaukomaiden merikaloissa etenkin Japanissa, Väli-Amerikassa ja Kauko-Idässä. Kotimaisessa kalassa niitä ei ole.

Histamiinista allergian kaltaisia oireita

Loisista leveä heisimato eli lapamato esiintyy kotimaisessa järvikalassa ja mädissä. Anisakis puolestaan viihtyy merikaloissa, sen isäntiä ovat esimerkiksi Pohjanmeren silli sekä sushi ja sashimi Japanissa. Itämeren kaloissa tätä loista ei ole.

- Järvikalat ja niiden mäti sekä sellaiset merikalat, joissa on loisriski, tulee pakastaa, jos niitä käytetään raakana. Kuumennus tuhoaa loiset, Niskanen kertoo.

Tonnikala ja muut tummalihaiset kalat voivat sisältää histamiinia, jos kylmäketju on katkennut. Histamiini voi aiheuttaa allergiaa muistuttavan reaktion, pahoinvointia, hikoilua, punoitusta tai päänsärkyä. (Ruokatieto)

Muualla verkossa:
Histamiinin Käypä hoito -suositus