Jos valtioneuvoston tavoite julkisten ruokahankintojen vihertämisestä toteutuu, kyseessä olisi todellinen ekoharppaus.

Tammikuussa julkistettiin PricewaterhouseCoopersin laatima tutkimus seitsemän eurooppalaisen valtion vihreistä julkisista hankinnoista. Tutkimus oli tehty EY:n komission toimeksiannosta.

Sen mukaan Suomi oli erityisesti ekologisten ruokahankintojen eli luomuruuan tai sesonginmukaisen ruuan osalta jäljessä vertailumaita. Tutkimuskyselyssä vain 19 prosenttia suomalaisista ruokapalveluiden tarjoajista vastasi, että tarjoaa sesonginmukaista ruokaa aina, kun mahdollista. Vertailumaiden keskiarvo oli 42 prosenttia. Edes jotakin luomuruokaa tarjosi Suomessa vain 29 prosenttia vastaajista, kun vertailumaiden keskiarvo oli 57 prosenttia. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen lisäksi Itävalta,Tanska, Saksa, Hollanti, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Hallitus on linjannut, että valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjoillaan luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa vähintään kerran viikossa ensi vuoteen mennessä. Elintarvikehankintojen kestävyyden nimissä samoilla ehdoilla hankittua ruokaa tulee vuoteen 2015 mennessä olla tarjolla kahdesti viikossa. Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmän Työkalut kestävään kehitykseen seminaarissa perjantaina pohdittiin keinoja tavoitteen toteuttamiseksi.

Suurkeittiöillä suuri rooli, tuottajilla suurin haaste

EkoCentrian hankejohtajan Irma Kärkkäisen mukaan noin kolmannes kuntien ruokapalveluista tarjoaa sesonginmukaisia tuotteita edes sesonkiaikana. Luomutuotteita käytetään päivittäin noin kymmenen kunnan kaikissa toimipisteissä. Yleisimmin käytetyt luomutuotteet ovat hiutaleet, jauhot, peruna, sipuli, juurekset, piimä, maito ja jogurtti. Ammattikeittiöiden mukaan eniten luomuruuan käyttöä estää vähäinen ja epäsäännöllinen saatavuus.

Suomessa julkisilla ruokahankinnoilla ja suurkeittiöillä on suuri merkitys ruuan kokonaiskulutuksessa. Suomalaisten aterioista joka kolmas on ammattikeittiön tekemä. Koulut, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja valtion virastot käyttävät noin 300 miljoonaa euroa ruokapalvelujen ostoon vuosittain.

Tietoa, ymmärrystä, oppaita

EkoCentrian lähikeittiöhanke on lähtenyt tarjoamaan asiantuntija-apua suurkeittiöille muun muassa sesongin mukaisen ruuan hyödyntämisessä ja ympäristöministeriön ylitarkastaja Taina Nikula kiitteli hanketta ja näki sen tärkeänä osana alan koulutus- ja tietopalveluna.

Nikula esitteli omassa esityksessään keinoja saavuttaa kestäviä hankintoja. Ympäristöministeriö on laatinut oppaan Kestävät julkiset hankinnat. Siinä on luoteltu neljä askelta kestäviin hankintoihin. Niitä ovat: tarpeen kartoitus, ympäristövaatimusten määritteleminen, valintaperusteet ja tarjousvertailu. Tarpeen määrittelyssä täytyy Nikulan mukaan osata myös kysyä tarvitaanko hankintaa lainkaan.

Ympäristövaatimusten määrittämisessä suositaan muun muassa ympäristömerkkejä, valintaperusteissa määritellään kokonaistaloudellista edullisuutta, ympäristönäkökohtia ja elinkaarikustannuksia. Lopuksi tarjousvertailussa tarkistetaan, että tarjoukset vastaavat pyyntöä.

Ennen askelia kaikkien organisaatioiden johtavien ihmisten tulee sitoutua ympäristökriteereihin ja ymmärtää, millaisilla valinnoilla on merkitystä. Tämän vuoksi tarvitaan ympäristöosaamista. Lisäksi tarvitaan uusia innovaatioita, jotka mahdollistavat samat palvelut ja tuotteet vähemmällä ympäristökuormituksella. Uudet innovaatiot voivat olla esimerkiksi laitteita, mutta myös palveluita tai työtapoja, jotka on järjestetty uudella tavalla. (Ruokatieto-Outi Toivanen-Visti)

Muualla verkossa:

PwC: Collection of statistical information on Green Public Procurement in the EU