Keinolihasta visioidaan maailmanlaajuista eläinperäisen lihan haastajaa ja lopulta syrjäyttäjää. Tulevaisuudentutkija Markus Vinnari Joensuun yliopistosta arvioi, että jollakin aikavälillä keinoliha vaikuttaa eläinlihan statukseen ruuan raaka-aineena.

- En todellakaan osaa sanoa, koska keinoliha on realistinen vaihtoehto. Kehitys voi olla varsin nopeata, mutta todellisuudessa markkinoille tuleminen voi kestää kauankin, useita kymmeniä vuosia, Vinnari toteaa.

Hän kertoo keskustelleensa keinolihasta Hollannissa lihateollisuuden edustajan kanssa, joka piti sen tulemista jollakin aikavälillä aika itsestään selvänä.

- Vaikka ihmiset vastustaisivatkin keinolihaa, teollisesti tuotettuna sen hinta jää luultavasti niin alhaiseksi, että valmispitsoissa ja vastaavissa tuotteissa se tulee syrjäyttämään ensin perinteisen jauhelihan, Vinnari sanoo.

Eläimiin perustuva lihatalous ei jatkune ikuisesti

Vinnari hahmotteli keinolihan esiinmarssia perjantaina ilmestyneeseen Maaseudun Tulvaisuus -näköislehteen kirjoittamassaan vieraskynässä Kauas karja karkasi. Julkaisu oli Eläinsuojeluliitto Animalian näkemys 15 vuoden päähän.

Tutkijan mukaan on vaikea kuvitella, että eläinten käyttämiseen perustuva lihatalous tulisi jatkumaan ikuisesti.

- Jos ajatellaan, että ihmiseen ollaan jo nyt asentamassa teknologiaa, niin mikä tilanne on sadan vuoden kuluttua? Ihminen saattaa olla aika pitkälle koneen ja eliön yhdistelmä. Näissä visioissa ruuan tuottaminen nykyisillä tavoilla vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, Vinnari pohtii.

Hän miettii, miten hänen isoäitinsä on nuorena syönyt lähellä tuotettua ruokaa ja nykyään syö päivittäin ruoka-aineita lähes joka maailman kolkasta. Pienellä aikavälillä on tapahtunut melkoisia muutoksia ja nämä muutokset tuskin tulevat loppumaan, Vinnari toteaa.

Tunnistaako lihan lihaksi

Tutkijan mielestä myös lihatuotteiden muutos antaa käsityksen tulevasta muutospotentiaalista. Yhdysvalloissa myydään jo lihatuotteita, joiden tunnistaminen lihaksi on melkoisen haastavaa. Hyllyssä on lähinnä vaaleanpunaiseksi värjättyä tahnaa muovikelmuissa, tutkija kuvailee.

Tutkija odottaa mielenkiinnolla kuka keinolihan yrittää ensimmäisenä tuoda markkinoille. Ovatko asialla nykyiset lihatalot, soijaproteiinia ja muita kasviproteiinivalmisteita tuottavat firmat, lääketeollisuus vai joku muu?

Kasvislihaa ja eläinsoluja

Vinnari vinkkaa Future Food -sivustosta, joka esittelee laajan kirjon eläinperäistä lihaa, kananmunia ja maitoa korvaavia kasvipohjaisia ja kasvatettuja tuotteita tai niiden ideoita.

Sivustoa ylläpitää itävaltalainen internet-yhteisö, johon kerrotaan kuuluvan eläinten hyvinvoinnin parissa työskenteleviä henkilöitä sekä tutkijoita ja taloustieteilijöitä. Ryhmä haluaa edistää keinolihan tutkimusta ja tuotekehitystä.

Lihaa korvaavat tuotteet jaetaan kahteen ryhmään: kasvislihat ja keinolihat. Kasvislihoihin kuuluvat esimerkiksi jo nyt käytössä ovat vehnägluteenivalmiste seitan, soijamaidosta valmistettu tofu, hapatetuista soijapavuista muotitettu tempeh tai hapatetusta sienimassasta tehty quorn.

Vielä idean tasolla oleva keinoliha puolestaan olisi laboratoriossa elatusmaljoissa kasvatettua kudosta, jollaista lääketeollisuus jo kehittää ihmisen varaosiksi, elimiksi kuten maksa ja sydän.

Solupallukasta nugetiksi

Mikrobiologian ja kudosteknologian avulla laboratoriossa ajatellaan tulevaisuudessa voitavan viljellä eläinperäisiä lihas-, rasva- ja sidekudossoluja eli eläimen lihaa ilman eläintä.

Solut kerättäisiin kivuttomalla menetelmällä elävistä eläimistä ja kasvatettaisiin ei-eläinperäisessä ravintoliuoksessa solupallukoiksi, joista voisi tulla vaikkapa kananugetteja tai einespitsan lihaa. Varsinaisen in-vitro pihvin kasvattaminen laboratoriossa olisi huomattavasti työläämpää, koska kudokseen tarvitaan silloin enemmän eriytyneitä soluja, pitkiä verisuonia ja lihassyitä.

Ollakseen menestystuotteita, ei-eläinperäisten lihaa, munia ja maitoa korvaavien tuotteiden tulee sivuston mukaan olla alkuperäisiä paremman tai vähintään yhtä hyvän makuisia ja tuntuisia, halvempia, terveellisempiä, vedota valtaväestöön ja säilyä paremmin. Näistä suurimmaksi kehityshaasteeksi nähdään maku. (Ruokatieto - Laura Lounasheimo)

Animalian visio: Vuonna 2025 Suomi on ekologisen ruuan kärkimaita (6.11.2009)
Ollila: Ruoka- ja vesikriisi nähdään jo pian (30.10.2009)
Eettisesti tuotetun lähikaritsan kasvatus aiotaan kaksinkertaistaa (7.4.2009)
Lihantuotanto ja kulutus lisääntyivät viime vuonna hieman (4.3.2009)

Muualla verkossa:
Future Food - Meat without livestock
Maaseudun Tulvaisuus -näköislehti