Suomalaisten kaikesta kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt alenisivat eniten eli kahdeksan prosenttia, jos koko kansakunta ryhtyisi fennovegaaneiksi, osoittavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n laskelmat. Alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöt puolittuisivat.

Ruokavalion muuttaminen mahdollisimman ilmastoystävälliseksi vaatisi suomalaisilta radikaaleja muutoksia lautasen äärellä. Nykyisten ravitsemussuositusten mukainen sekaruokavalio vähentäisi suomalaisten kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä kolme prosenttia verrattuna nykytilanteeseen.

Märehtijöistä saatavien elintarvikkeiden eli maitotuotteiden sekä naudan- ja lampaanlihan jättäminen pois ruokavaliosta laskisi kokonaispäästöjä viisi prosenttia.

Julkisen ruokapalvelun ohjattava kestävään

Tutkija Helmi Risku-Norja MTT:stä huomauttaa, että yksittäisen kuluttajan ruokavalintojen suora vaikutus ilmastonmuutokseen on hyvin vähäinen, mutta muutoksia voidaan saada aikaan kansalaisvaikuttamisen keinoin.

– Nyt korostetaan yksittäisen kuluttajan vastuuta ilmastonmuutoksesta, mutta sen sijaan julkisen vallan pitäisi ohjata ja tukea kestävän kehityksen mukaista ruokahuoltoa ja etsiä oikeasti tehokkaimmat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ihmisten on kuitenkin pakko syödä, hän pohtii.

Hän liittää kestävään ruokahuoltoon myös kansallisen itsemääräämisoikeuden, kulttuurisen omaleimaisuuden sekä eettisen ulottuvuuden, eli tuotantoeläinten ja työntekijöiden hyvän kohtelun.

Maankäyttö märehtijöitä suurempi ilmastotekijä

Tutkimusta varten tarkasteltiin neljän, energiamäärältään vakioidun ja vain kotimaisista raaka-aineista koostetun ruokavalion aiheuttamia päästöjä. Vertailussa olivat suomalaisten keskimääräinen ruuankulutus, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, ilman märehtijöistä saatavia tuotteita koostettu ruokavalio ja vain kasvisperäisiä raaka-aineita sisältävä ruokavalio.

– Laskelmissa oli mukana ilman märehtijöitä koostettu ruokavalio, koska yleisesti on vallalla käsitys, että lehmien osuus alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä on hyvin suuri, taustoittaa Risku-Norja.

Todellisuudessa alkutuotannon suurin ilmastopäästöerä aiheutuu maaperästä, jonka osuus on nykytiedon valossa noin 60 prosenttia.

Tästä syystä luomutuotannon ilmastopäästöt voivat olla jopa tavanomaista tuotantoa suuremmat: luomu vaatii enemmän pinta-alaa. Risku-Norja toteaa, että lannoitteiden pois jättäminen ei kompensoi pinta-alaltaan suuremman viljelymaan aiheuttamia päästöjä.

Alkutuotanto dominoi ruokaketjun ilmastopäästöjä

Suomalaisten kaikesta kulutuksesta aiheutuvat vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 11 000 kiloa hiilidioksidia per henkilö. Syömisen eli koko elintarvikeketjun osuus tästä on noin 24 prosenttia. Lähes kolme neljäsosaa elintarvikeketjun ilmastopäästöistä muodostuu alkutuotannossa.

Laskelmissa tarkasteltiin erityisesti alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöjä: maatalousmaan hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöjä, lannoitteiden valmistuksen ja maatalouden energiankäytön hiilidioksidipäästöjä sekä märehtijöiden ruuansulatuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä. (Ruokatieto)

Muualla verkossa:
MTT: Julkiset ruokapalvelut ja ruokakasvatus: arjen käytäntöjen kautta kestävään ruokahuoltoon