Terveys- ja ravitsemuskasvattajien, tutkijoiden ja päättäjien tulisi tutustua terveystajun käsitteeseen, patistaa FT Anne Puuronen Turun yliopistosta. Nykyinen terveyskasvatus korostaa liikaa tietoa ja yksilöllisyyttä. Se ei ota riittävästi huomioon, että ihminen tekee ratkaisujaan osallisena yhteisössään, elämän virrassa, sosiaalisissa tilanteissa sekä ajan ilmiöissä ja trendeissä.

Kenenkään terveyskäyttäytymistä ei voida aukottomasti ymmärtää, mutta siitä on mahdollista saada parempi käsitys, kun valintoja tarkastellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Terveystajun käsitteen avulla voidaan tutkia, minkälaisilla omaan henkilöhistoriaan, arkeen, persoonallisuuteen ja arvomaailmaan kuuluvilla tekijöillä terveyskäyttäytymistä perustellaan.

Terveyttä voidaan myös tulkita monella tapaa. Joillekin terveysriskin ottaminen edistää kokemusta hyvinvoinnista.

- Nuoren kokeman hyvinvoinnin kannalta tietoinen tai vähemmän tietoinen terveysriskin ottaminen voi merkitä paljon. Se voi olla fyysisen mielihyvän tuntemus ja yhteisöllinen, sosiaalinen kokemus, Puuronen tarkentaa.

Terveys ei saa olla suoritus

Ajan yhteiskunnalliset arvot ja kulttuuriset ihanteet ovat selvästi osa nykyisiä nuorten ongelmasyömistä ja ruumiinkuvan häiriöitä. Ruumiin kontrollia arvottava terveyskulttuuri ja terveyskasvatus näkyvät syömishäiriöiden taustalla. Alan ammattilaisten ja tutkijoiden tulisi pystyä tarkastelemaan myös omaa työkenttäänsä kriittisesti.

-Eivät anorektikot tai ortorektikot keksi tyhjästä ruokavalintojaan, vaan niiden alku on nykyisten terveellinen­epäterveellinen ruokasuositustemme jatkumo. Ei ole hyvä vain opettaa, mitä ja miten paljon syödään ja liikutaan, vaan myös tarjota terveellisiin elämäntapoihin kannustavaa ajattelumallia, joka ei ole suoritus ja johon kuuluvat myös nautinnot, Anne Puuronen toteaa.

Moraalinen dieetti, jota noudattamaan esimerkiksi anoreksiassa ajaudutaan, on tuhoisaa sekä fysiologisin mittarein että koko elämän tarkoituksen kannalta.

Itsearvostus ja medialukutaito suojaavat

Syömishäiriöiden ehkäisyssä yksi tärkeimmistä suojakeinoista on itsearvostus. Vanhemmat auttavat lastaan arvostamaan itseään, kun he antavat lapselleen aikaa, rakastavat häntä ja kertovat, kuinka upea hän on juuri omana itsenään. Hyvä medialukutaito auttaa erottamaan median luoman ihmisruumiin ideaalin ja todellisuuden, jossa jokainen ruumis on uniikki ja erilainen geeniperimän vuoksi.

Terveystajun näkökulmasta netissä roikkuminen voi olla mahdollisten haittojen rinnalla nuorelle itselleen mielekästä. Lasten ja nuorten tietokoneita kohtaan tuntemaa kiinnostusta ja iloa ei kannata sammuttaa. Toisaalta, jos huomataan, että nuori käy esimerkiksi anoreksiakokemuksia jakavilla pro ana -sivuistoilla, asiasta on keskusteltava hänen kanssaan ja pyrittävä ohjaamaan parempien harrastusten pariin.

Tutkija Anne Puuronen puhui terveystajusta torstaina Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen Tieteen päivässä. (Ruokatieto – Taina Luova)

Efsa julkisti viitearvot hiilihydraateille, kuiduille, rasvoille ja vedelle (12.4.2010)
Professori Leena Räsänen: Ravitsemustieteilijöiden keskusteltava yhteisöllisessä mediassa (15.3.2010)
Sapere-menetelmä viedään päiväkoteihin ja kouluihin (1.12.2009)